Hydraulisen kiristimen rakenne
Kiristin on asennettu ajoitusjärjestelmän löysälle puolelle, joka tukee pääasiassa ajoitusjärjestelmän ohjauslevyä ja eliminoi kampiakselin nopeusvaihtelun aiheuttaman tärinän ja oman monikulmiovaikutuksen. Tyypillinen rakenne on esitetty kuvassa 2, joka koostuu pääosin viidestä osasta: vaippa, takaiskuventtiili, mäntä, männän jousi ja täyte. Öljy täytetään matalapainekammioon öljyn sisääntuloaukosta, ja se virtaa korkeapainekammioon, joka koostuu männästä ja vaipasta takaiskuventtiilin kautta paineen määrittämiseksi. Korkeapainekammiossa oleva öljy voi vuotaa ulos vaimennusöljysäiliön ja männän raon kautta, mikä johtaa suureen vaimennusvoimaan, joka varmistaa järjestelmän sujuvan toiminnan.
Taustatiedot 2: Hydraulisen kiristimen vaimennusominaisuudet
Kun harmoninen siirtymäheräte kohdistetaan kuvan 2 kiristimen mäntään, mäntä kehittää erikokoisia vaimennusvoimia kompensoimaan ulkoisen virityksen vaikutusta järjestelmään. Se on tehokas menetelmä kiristimen ominaisuuksien tutkimiseen männän voima- ja siirtymätietojen poimimiseksi ja vaimennuksen ominaiskäyrän piirtämiseksi kuvan 3 mukaisesti.
Vaimennuksen ominaiskäyrä voi heijastaa paljon tietoa. Esimerkiksi käyrän suljettu alue edustaa vaimennusenergiaa, jonka kiristin kuluttaa jaksollisen liikkeen aikana. Mitä suurempi suljettu alue, sitä vahvempi tärinänvaimennuskyky; Toinen esimerkki: puristusosan ja palautusosan käyrän kaltevuus edustaa kiristimen kuormituksen ja purkamisen herkkyyttä. Mitä nopeampi kuormaus ja purkaminen, sitä pienempi on kiristinvirhe, ja sitä hyödyllisempää on säilyttää järjestelmän vakaus männän pienen siirtymän alaisena.
Taustatiedot 3: Männän voiman ja ketjun löysä reunavoiman välinen suhde
Ketjun löysä reunavoima on kiristimen männän jännitysvoiman hajoaminen kiristimen ohjauslevyn tangentiaalisuunnassa. Kun kiristinohjainlevy pyörii, tangentiaalinen suunta muuttuu samanaikaisesti. Ajoitusjärjestelmän layoutin mukaan vastaava suhde männän voiman ja irtonaisen reunavoiman välillä ohjauslevyn eri asennoissa voidaan ratkaista likimäärin, kuten kuvassa 5 on esitetty. Kuten kuvasta 6 voidaan nähdä, löysä reunavoima ja löysä reunavoima ja männän voiman muutostrendi työosassa on periaatteessa sama.
Vaikka kireää sivuvoimaa ei voida saavuttaa suoraan mäntävoimalla, insinöörikokemuksen mukaan suurin tiukka sivuvoima on noin 1,1-1,5 kertaa suurin mahdollinen löysä sivuvoima, minkä ansiosta insinöörit voivat epäsuorasti ennustaa suurimman ketjuvoiman. järjestelmää tutkimalla männän voimaa.
