Törmäysvoima kohdistuu auton etuosaan, ja etupuskuri jakaa sen molemmilla puolilla oleviin energianvaimennuslaatikoihin ja välittää sen sitten vasempaan ja oikeaan etupalkkiin ja edelleen muuhun korirakenteeseen.
Iskuvoima vaikuttaa auton takaosaan, ja takapuskuri välittää iskuvoiman molemmilla puolilla oleviin energianvaimennuskoteloihin, vasempaan ja oikeaan takakiskoon ja sitten muihin korirakenteisiin.
Matalalujuuksiset törmäyspuskurit kestävät iskun, kun taas korkealujuuksiset törmäyspuskurit toimivat voimansiirron, hajaannuksen ja puskuroinnin roolissa ja lopulta siirtyvät muihin korin rakenteisiin ja luottavat sitten korirakenteen lujuuteen vastustaakseen.
Amerikkalainen IIHS ei pidä puskuria turvallisuusrakenteena: Yhdysvalloissa IIHS ei pidä puskuria turvallisuusrakenteena, vaan lisävarusteena, joka vähentää hitaissa törmäyksissä tapahtuvia vahinkoja. Siksi myös puskureiden testaus perustuu ajatukseen siitä, miten vahinkoja ja ylläpitokustannuksia voidaan vähentää. IIHS:n puskuritörmäystestejä on neljää tyyppiä: etu- ja takatörmäystestit (nopeus 10 km/h) sekä etu- ja takatörmäystestit (nopeus 5 km/h).
